1. maaliskuuta 2016

Ammattijärjestäjä avuksi vuosimaksulla



Elokuun Tila ottaa tänään käyttöön tunti- ja urakkahinnoittelun rinnalle 970 euron suuruisen vuosimaksun, jonka maksaneella on oikeus yhteensä 20 tuntiin koulutetun ammattijärjestäjän kotitalousvähennyskelpoisia palveluita yhden kalenterivuoden aikana maksusta lukien.

Vuosimaksua hyödynnettäessä palveluiden tuntihinnaksi jää 48,50 €, kun se normaalisti on 65 €.

Vuosimaksun maksanut asiakas voi valita palveluiden ajankohdat vuoden varrella oman tarpeensa mukaan, toki Elokuun Tilan yleisen ajanvaraustilanteen huomioiden. Myös yksittäisen palvelutilanteen keston voi valita kahden ja kuuden tunnin väliltä kulloisenkin tilanteen ja käyttämättä olevan tuntimäärän mukaisesti.

Vuosimaksu on järkevä vaihtoehto silloin, kun läpikäytävää tavaraa on erityisen paljon tai raivattavia huoneita on useampia. Vuosimaksu soveltuu erinomaisesti myös muuttojen yhteyteen, jolloin osa palvelutunneista voidaan käyttää vanhassa ja osa uudessa osoitteessa.

Lisäksi vuosimaksu on hyvä vaihtoehto säännölliseen seurantaan ja ylläpitokäynteihin vaikkapa ikääntyneen, sairaalloisesta hamstraamisesta kärsivän tai bipolaarihäiriöisen asiakkaan kohdalla.

Tuntuuko vuosimaksu kalliilta?


Jos vuosimaksu tuntuu kalliilta, sitä kannattaa verrata tavarapaljouden vuoksi käyttämättä jäävien asuinneliöiden tai vastaavasti vuokravaraston vuosikustannukseen.

Esimerkiksi 1,5-neliöisen vuokravaraston vuosikustannukseksi Helsingin Vallilassa näyttää tällä hetkellä tulevan reilut 800 euroa. Varastoon mahtuu kyseisen yrittäjän mukaan 20-30 muuttolaatikkoa tai noin 660 A4-kokoista mappia. Kaksi kertaa isomman varaston vuosikustannus onkin sitten jo reilut 1300 euroa. Ja summathan lankeavat maksettavaksi vuodesta toiseen, jos varastoituja tavaroita ei käydä läpi ja vähennetä!

Vapaarahoitteisten asuntojen keskimääräinen neliövuokra pääkaupunkiseudulla oli 16,8 euroa vuonna 2014. Jos siis pääkaupunkisudulla sijaitsevassa vuokra-asunnossa on yksi noin 10-neliöinen huone täynnä tavaraa ja siten poissa asumiskäytöstä, sen vuosikustannus on yli 2000 euroa.

Vuoden 2015 lopulla vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta Helsingissä oli puolestaan 4469 euroa. Helsinkiläisissä omistusasunnoissa arkea haittaava tavarapaljous käy sekin melkoisen kalliiksi - etenkin, jos myyntiin aiottua asuntoa ei tavarapaljouden vuoksi saada myyntiin vuosikausiin.

Huomionarvoista on myös, että ammattilaisen johdolla tehtävän raivausprojektin tarkoitus on helpottaa elämää, ja nimenomaan koko loppuelämää. Kun koulutetun ammattijärjestäjän palveluiden hinnan jakaa odotettavissa olevilla elinvuosilla, satsaus omaan ja perheenjäsenten arkiseen hyvinvointiin on varsin kohtuullinen.

10. helmikuuta 2016

Asiakkaan ehdoilla, yhdessä tehden

Kuinka paljon on tarpeeksi? -tapahtuma Bio Rexissä 10.1.2015
Ammattijärjestäjien ammattikunta on suomalaisittain katsottuna edelleen uusi: ensimmäiset ammattijärjestäjät koulutettiin vasta keväällä 2011. Professional Organizereita on ollut Yhdysvalloissa oletettavasti 1970-luvulta lähtien, ja sikäläisessä vuonna 1984 perustetussa National Association of Professional Organizers -yhdistyksessä on noin 4000 jäsentä, myös muutamia suomalaisia ammattijärjestäjiä.

Ammattijärjestämistä suomalaisittain


Ainakin valtaosa amerikkalaisista kollegoistani on suuntautunut lähinnä paljouden mahdollisimman tehokkaaseen järjestämiseen, jota he yleensä tekevät täysin itsenäisesti ilman asiakkaan osallistumista – asiakas ei välttämättä ole edes kotona palvelun toteutuksen aikana.

Me suomalaiset koulutetut ammattijärjestäjät teemme työtä aina asiakkaan läsnä ollessa ja yleensä myös hänen kanssaan yhdessä, toki asiakkaan mahdolliset fyysiset rajoitteet huomioiden. Tavaramäärän ja kuluttamisen kohtuullisuus sekä asianmukainen kierrättäminen ovat meidän ajattelussamme keskeisemmällä sijalla kuin erilaiset säilyttämisjärjestelmät ja viikkaamisen tavat.

Suomalaisilla koulutetuilla ammattijärjestäjillä on eettiset ohjeet ja toimintasäännöt, joita minäkin Suomen ammattijärjestäjät ry:n jäsenenä olen sitoutunut noudattamaan. Ammattijärjestäjän työn tärkeimmät lähtökohdat ovat asiakkaan etu, auttaminen ja kunnioittaminen, luottamuksellisuus sekä toiminnan avoimuus, rehellisyys ja totuudenmukaisuus.

Kynnys päästää vieras ihminen omaan kotiin on Suomessa yhä korkealla. Perisuomalainen epäluulo ja häpeän tunteet ovat luonnollisia reaktioita. Me koulutetut ammattijärjestäjät kuitenkin palvelemme asiakkaitamme täysin luottamuksellisesti ja meillä on vaitiolovelvollisuus.

Palveluiden ostamisen kulttuuri on Suomessa edelleen melko nuori. Täkäläisenä eetoksena on perinteisesti ollut yksin pärjääminen, eikä apua ole totuttu pyytämään, saati ostamaan, etenkään sellaisiin askareisiin, jotka jokainen pystyisi periaatteessa tekemään itsekin.

Mihin ammattijärjestäjien palveluita tarvitaan?


Useimmiten meidän koulutettujen ammattijärjestäjien asiakkaat tarvitsevat ennen kaikkea objektiivisen ammattilaisen antaman alkusysäyksen tavaroiden läpikäymiselle, jota he ovat saattaneet lykätä vuosikausia, koska eivät ole tienneet, mistä aloittaa. Yllättävän usein asiakkaat myös kaipaavat sitä, että joku antaa heille sananmukaisesti luvan päästää irti tavaroista, jotka he itsekin tietävät tarpeettomiksi.

Ammattilaisen läsnäolo auttaa etenkin erilaisista tarkkaavaisuushäiriöistä kärsiviä, mutta myös muita, olennaiseen keskittymisessä. Käytännössä olemme siis paikalla varmistamassa, että usein raskaaltakin tuntuva urakka todella tulee tehtyä.

Olemme henkisenä tukena, kuuntelemassa tavaroihin liittyviä tarinoita ja antamassa objektiivisia näkökulmia esineisiin, joihin asiakas suhtautuu tunteella. Useimmat asiakkaistani ovat sanoneet, että päätöstenteon tuska helpottaa oleellisesti jo pelkästään sillä, että vierellä on joku ulkopuolinen. Sanaakaan ei välttämättä tarvitse monien tavaroiden kohdalla vaihtaa.

19. tammikuuta 2016

Kestävää kehitystä kaupunkilaisittain

Osallistuin tänään Soroptimist International Helsinki -klubin järjestämään Kestävä kehitys ja kaupungit -seminaariin Annantalolla. Tilaisuudessa puhuivat maankäytön suunnittelun professori Marketta Kyttä Aalto-yliopistosta, erikoistutkija Antti Rehunen Suomen ympäristökeskukselta ja kehitysjohtaja Ritva Kokkola KVA Arkkitehdit Oy:stä.

Urbaania arkea, urbaania onnea


Ihmisten ympäristökokemuksia esimerkiksi elinympäristön sosiaalisen kestävyyden, terveyttä edistävän yhdyskuntarakenteen ja lapsiystävällisen ympäristön näkökulmista tutkiva Marketta Kyttä kertoi järisyttävän kiinnostavassa puheenvuorossaan muun muassa Urbaani onni -hankkeesta.

Hankkeessa tutkittiin, miten ekologisesti kestävä yhdyskunta voisi olla myös sosiaalisesti kestävä ja kokemuksellisesti laadukas – eli elämänlaatua, onnellisuutta ja hyvinvointia tukeva. Tutkimuksen kohteena olivat asukasryhmät 11 asuinalueella Helsingissä ja Espoossa. Asukkaat kertoivat tutkimuksessa paikkoihin kytkeytyvästä urbaanin asumisen koetusta laadusta, jota analysoitiin tilastollisesti ja maantieteellisesti.

Marketta Kyttä totesi tutkimuksessa kolmelle korkeimmalle sijalle yltäneiden laatutekijöiden yllättäneen tutkijat: ykkössijalle nousi usein korostetun turvallisuuden sijaan kauneus, kakkossijalle kävelemisen ja pyöräilyn helppous ja kolmossijalle luonnonläheisyys.

Omassa kotikaupunginosassani Kalliossa viisi tärkeimmäksi laatutekijäksi koettua asiaa olivat ympäristön kauneus, kävelemisen ja pyöräilyn helppous, historian havinan tuntu, paikan elävä tunnelma ja paikan rentouttavuus. Näistä on helppo olla samaa mieltä!

Elinympäristön ihmisläheisyys on kestävää kehitystä


Marketta Kyttä kertoi myös Urbaani arki -tutkimuksesta, jossa kartoitettiin tamperelaisten asumistoiveita ja tehtyihin asumisvalintoihin liittyviä elämäntapaeroja. Analyysissä esiin nousi kolme preferenssiprofiileiltaan eroavaa asukasryhmää eli ”heimoa”: Naapurustolaiset, Säpisijät ja Kotoilijat. Urbaaneihin heimoihin ja niiden toisistaan poikkeaviin elämäntapoihin sekä asumisvalintoihin linkittyvät erilaiset arkipalvelut, joita itse edustan. Harmillista, ettei elämäntapojen ja arkipalveluiden väliseen suhteeseen ollut ajanpuutteen vuoksi mahdollisuutta paneutua esityksessä tarkemmin.

Minua asumisen palveluita tuottavana yrittäjänä eniten kiinnostavan heimon muodostavat lähipalveluita arvostavat ja naapureihin tutustuvat Naapurustolaiset, joita oli 42 % tutkimukseen osallistuneista asukkaista. Iältään he olivat keskimäärin 41-vuotiaita ja useimmiten naisia. Naapurustolaiset haluavat sitoutua asuinalueeseensa sekä sosiaalisesti että toiminnallisesti. Ekologisilta asenteiltaan hyvin vihreät Naapurustolaiset arvostavat myös liikkumista julkisilla kulkuvälineillä.

Edellä mainittujen pehmoGIS-menetelmällä toteutettujen kyselytutkimusten ohella Marketta Kyttä nosti esiin myös Helsinki 2050 -kyselyn tuloksineen ja Maarit Kahilan tuoreen väitöksen kaupunkisuunnittelun ja asukasosallistumisen alalta. PehmoGIS-tutkimusmenetelmä oli jo sinällään kiinnostava uusi tuttavuus – etenkin kun sitä hyödynnetään nykyisin myös sisätilojen vuorovaikutteisessa suunnittelussa. Kuten Ritva Kokkola omassa esityksessään muistutti, vietämme suurimman osan ajastamme sisätiloissa, joten niilläkin todella on merkitystä.

Laadukas asukastieto ja asukkaiden varhainen osallistuminen ovat tärkeässä roolissa tämän päivän kaupunkisuunnittelussa. Ihmisläheinen elinympäristö on ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä. Lähitulevaisuuden keskeinen kysymys on, miten kaupunkirakenteet ja sosiaaliset verkostot järjestäytyvät tukemaan kestävää kehitystä. 

17. tammikuuta 2016

Ammattijärjestäjä: asumisen arjen muutosagentti

Niukkuuden ja ympäristöhaasteiden keskellä paikallisuus, uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntäminen, resurssitehokkuus ja kierrätys ovat nousemassa keskeisiksi toimintamalleiksi. Kiertotaloudesta ja minulle asumisen arjen parissa työskentelevänä palveluyrittäjänä erityisen tärkeästä kuluttaja-cleantechista on puhuttu julkisuudessa viime aikoina paljon.

Kiertotaloudella tarkoitetaan järjestelmää, jossa materiaali kiertää arvonsa säilyttäen tai sitä jopa kasvattaen. Kiertotaloutta on myös se, että omistettavien tavaroiden sijaan hankitaan kiertotalouden periaattein tuotettuja palveluita. Kuluttaja-cleantechilla viitataan tuotteisiin ja palveluihin, joiden avulla ihmiset välttyvät luonnonresurssien haaskaamiselta.

Syömisen, liikkumisen ja asumisen päivittäiset käytännöt ovat tässä avainasemassa. Uusissa, yhä useammin mobiiliteknologian mahdollistamissa toimintamalleissa ihmiset voivat säästää sekä rahaa että ympäristöä esimerkiksi paremmalla energiankäytön hallinnalla tai kierrätyksellä ja tavaroiden jakamisella.

Monet uudet kiertotalousmallit edellyttävät, että ihmiset omaksuvat radikaalisti uudenlaisen toimintatavan. Esteeksi, tai vähintäänkin hidasteeksi, muodostuvat esimerkiksi inhimillinen halu omistaa tavaroita ja tottumusten muuttamisen perustavanlaatuinen vaikeus.

Tietoisuus ympäristöystävällisestä ja kaikin puolin kestävän kehityksen mukaisesta toiminnasta ja kustannussäästöistä ei yksinään riitä kansalaisille motivaattoriksi: kiertotalouden toteuttamisen tulee olla myös helppoa, näppärästi nivottavissa omiin arjen rutiineihin ja kulkureitteihin.

Elämäntyyli, arvot ja asenteet ohjaavat yhä enemmän ihmisten valintoja tuotteiden ja palveluiden käyttäjinä. Entistä useampi suomalainen tulee näinä päivinä siihen tulokseen, ettei kotiin kerätty tavarapaljous tuo mukanaan elämänlaatua, vaan itse asiassa laskee sitä monin erilaisin tavoin.

Aika on meille suomalaisille useimmiten se resurssi, josta arjessa on pulaa. Harvat tulevat itsenäisesti systemaattisesti kohdentaneeksi rajallista aikaansa kodin tavaroiden läpikäymiseen, tarpeettoman karsimiseen, kierrätyskanavien selvittämiseen ja asumisen arjen toimimattomien prosessien uudelleen miettimiseen.

Ongelmatilanteen äärelle yhdessä objektiivisen ammattilaisen kanssa pysähtyminen ja ongelman ratkaisemiseksi kokeilujen kautta luodut käytännöt vievät asioita tehokkaasti eteenpäin. Arkeen juurtuneita tottumuksia on hyvin vaikea muuttaa pelkällä tiedolla. Yhdessä tehden onnistumisen mahdollisuudet moninkertaistuvat.

Alkuperäinen versio tästä tekstistä julkaistiin 19.11.2015 Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen verkkokaupan blogissa.