19. tammikuuta 2016

Kestävää kehitystä kaupunkilaisittain

Osallistuin tänään Soroptimist International Helsinki -klubin järjestämään Kestävä kehitys ja kaupungit -seminaariin Annantalolla. Tilaisuudessa puhuivat maankäytön suunnittelun professori Marketta Kyttä Aalto-yliopistosta, erikoistutkija Antti Rehunen Suomen ympäristökeskukselta ja kehitysjohtaja Ritva Kokkola KVA Arkkitehdit Oy:stä.

Urbaania arkea, urbaania onnea


Ihmisten ympäristökokemuksia esimerkiksi elinympäristön sosiaalisen kestävyyden, terveyttä edistävän yhdyskuntarakenteen ja lapsiystävällisen ympäristön näkökulmista tutkiva Marketta Kyttä kertoi järisyttävän kiinnostavassa puheenvuorossaan muun muassa Urbaani onni -hankkeesta.

Hankkeessa tutkittiin, miten ekologisesti kestävä yhdyskunta voisi olla myös sosiaalisesti kestävä ja kokemuksellisesti laadukas – eli elämänlaatua, onnellisuutta ja hyvinvointia tukeva. Tutkimuksen kohteena olivat asukasryhmät 11 asuinalueella Helsingissä ja Espoossa. Asukkaat kertoivat tutkimuksessa paikkoihin kytkeytyvästä urbaanin asumisen koetusta laadusta, jota analysoitiin tilastollisesti ja maantieteellisesti.

Marketta Kyttä totesi tutkimuksessa kolmelle korkeimmalle sijalle yltäneiden laatutekijöiden yllättäneen tutkijat: ykkössijalle nousi usein korostetun turvallisuuden sijaan kauneus, kakkossijalle kävelemisen ja pyöräilyn helppous ja kolmossijalle luonnonläheisyys.

Omassa kotikaupunginosassani Kalliossa viisi tärkeimmäksi laatutekijäksi koettua asiaa olivat ympäristön kauneus, kävelemisen ja pyöräilyn helppous, historian havinan tuntu, paikan elävä tunnelma ja paikan rentouttavuus. Näistä on helppo olla samaa mieltä!

Elinympäristön ihmisläheisyys on kestävää kehitystä


Marketta Kyttä kertoi myös Urbaani arki -tutkimuksesta, jossa kartoitettiin tamperelaisten asumistoiveita ja tehtyihin asumisvalintoihin liittyviä elämäntapaeroja. Analyysissä esiin nousi kolme preferenssiprofiileiltaan eroavaa asukasryhmää eli ”heimoa”: Naapurustolaiset, Säpisijät ja Kotoilijat. Urbaaneihin heimoihin ja niiden toisistaan poikkeaviin elämäntapoihin sekä asumisvalintoihin linkittyvät erilaiset arkipalvelut, joita itse edustan. Harmillista, ettei elämäntapojen ja arkipalveluiden väliseen suhteeseen ollut ajanpuutteen vuoksi mahdollisuutta paneutua esityksessä tarkemmin.

Minua asumisen palveluita tuottavana yrittäjänä eniten kiinnostavan heimon muodostavat lähipalveluita arvostavat ja naapureihin tutustuvat Naapurustolaiset, joita oli 42 % tutkimukseen osallistuneista asukkaista. Iältään he olivat keskimäärin 41-vuotiaita ja useimmiten naisia. Naapurustolaiset haluavat sitoutua asuinalueeseensa sekä sosiaalisesti että toiminnallisesti. Ekologisilta asenteiltaan hyvin vihreät Naapurustolaiset arvostavat myös liikkumista julkisilla kulkuvälineillä.

Edellä mainittujen pehmoGIS-menetelmällä toteutettujen kyselytutkimusten ohella Marketta Kyttä nosti esiin myös Helsinki 2050 -kyselyn tuloksineen ja Maarit Kahilan tuoreen väitöksen kaupunkisuunnittelun ja asukasosallistumisen alalta. PehmoGIS-tutkimusmenetelmä oli jo sinällään kiinnostava uusi tuttavuus – etenkin kun sitä hyödynnetään nykyisin myös sisätilojen vuorovaikutteisessa suunnittelussa. Kuten Ritva Kokkola omassa esityksessään muistutti, vietämme suurimman osan ajastamme sisätiloissa, joten niilläkin todella on merkitystä.

Laadukas asukastieto ja asukkaiden varhainen osallistuminen ovat tärkeässä roolissa tämän päivän kaupunkisuunnittelussa. Ihmisläheinen elinympäristö on ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä. Lähitulevaisuuden keskeinen kysymys on, miten kaupunkirakenteet ja sosiaaliset verkostot järjestäytyvät tukemaan kestävää kehitystä. 

17. tammikuuta 2016

Ammattijärjestäjä: asumisen arjen muutosagentti

Niukkuuden ja ympäristöhaasteiden keskellä paikallisuus, uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntäminen, resurssitehokkuus ja kierrätys ovat nousemassa keskeisiksi toimintamalleiksi. Kiertotaloudesta ja minulle asumisen arjen parissa työskentelevänä palveluyrittäjänä erityisen tärkeästä kuluttaja-cleantechista on puhuttu julkisuudessa viime aikoina paljon.

Kiertotaloudella tarkoitetaan järjestelmää, jossa materiaali kiertää arvonsa säilyttäen tai sitä jopa kasvattaen. Kiertotaloutta on myös se, että omistettavien tavaroiden sijaan hankitaan kiertotalouden periaattein tuotettuja palveluita. Kuluttaja-cleantechilla viitataan tuotteisiin ja palveluihin, joiden avulla ihmiset välttyvät luonnonresurssien haaskaamiselta.

Syömisen, liikkumisen ja asumisen päivittäiset käytännöt ovat tässä avainasemassa. Uusissa, yhä useammin mobiiliteknologian mahdollistamissa toimintamalleissa ihmiset voivat säästää sekä rahaa että ympäristöä esimerkiksi paremmalla energiankäytön hallinnalla tai kierrätyksellä ja tavaroiden jakamisella.

Monet uudet kiertotalousmallit edellyttävät, että ihmiset omaksuvat radikaalisti uudenlaisen toimintatavan. Esteeksi, tai vähintäänkin hidasteeksi, muodostuvat esimerkiksi inhimillinen halu omistaa tavaroita ja tottumusten muuttamisen perustavanlaatuinen vaikeus.

Tietoisuus ympäristöystävällisestä ja kaikin puolin kestävän kehityksen mukaisesta toiminnasta ja kustannussäästöistä ei yksinään riitä kansalaisille motivaattoriksi: kiertotalouden toteuttamisen tulee olla myös helppoa, näppärästi nivottavissa omiin arjen rutiineihin ja kulkureitteihin.

Elämäntyyli, arvot ja asenteet ohjaavat yhä enemmän ihmisten valintoja tuotteiden ja palveluiden käyttäjinä. Entistä useampi suomalainen tulee näinä päivinä siihen tulokseen, ettei kotiin kerätty tavarapaljous tuo mukanaan elämänlaatua, vaan itse asiassa laskee sitä monin erilaisin tavoin.

Aika on meille suomalaisille useimmiten se resurssi, josta arjessa on pulaa. Harvat tulevat itsenäisesti systemaattisesti kohdentaneeksi rajallista aikaansa kodin tavaroiden läpikäymiseen, tarpeettoman karsimiseen, kierrätyskanavien selvittämiseen ja asumisen arjen toimimattomien prosessien uudelleen miettimiseen.

Ongelmatilanteen äärelle yhdessä objektiivisen ammattilaisen kanssa pysähtyminen ja ongelman ratkaisemiseksi kokeilujen kautta luodut käytännöt vievät asioita tehokkaasti eteenpäin. Arkeen juurtuneita tottumuksia on hyvin vaikea muuttaa pelkällä tiedolla. Yhdessä tehden onnistumisen mahdollisuudet moninkertaistuvat.

Alkuperäinen versio tästä tekstistä julkaistiin 19.11.2015 Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen verkkokaupan blogissa.