Asiakkaan ehdoilla, yhdessä tehden

Kuinka paljon on tarpeeksi? -tapahtuma Bio Rexissä 10.1.2015

Ammattijärjestäjien ammattikunta on suomalaisittain katsottuna edelleen uusi: ensimmäiset ammattijärjestäjät koulutettiin vasta keväällä 2011. Professional Organizereita on ollut Yhdysvalloissa oletettavasti 1970-luvulta lähtien, ja sikäläisessä vuonna 1984 perustetussa National Association of Professional Organizers -yhdistyksessä on noin 4000 jäsentä, myös muutamia suomalaisia ammattijärjestäjiä.

Ammattijärjestämistä suomalaisittain

Ainakin valtaosa amerikkalaisista kollegoistani on suuntautunut lähinnä paljouden mahdollisimman tehokkaaseen järjestämiseen, jota he yleensä tekevät täysin itsenäisesti ilman asiakkaan osallistumista – asiakas ei välttämättä ole edes kotona palvelun toteutuksen aikana.

Me suomalaiset koulutetut ammattijärjestäjät teemme työtä aina asiakkaan läsnä ollessa ja yleensä myös hänen kanssaan yhdessä, toki asiakkaan mahdolliset fyysiset rajoitteet huomioiden. Tavaramäärän ja kuluttamisen kohtuullisuus sekä asianmukainen kierrättäminen ovat meidän ajattelussamme keskeisemmällä sijalla kuin erilaiset säilyttämisjärjestelmät ja viikkaamisen tavat.

Suomalaisilla koulutetuilla ammattijärjestäjillä on eettiset ohjeet ja toimintasäännöt, joita minäkin Suomen ammattijärjestäjät ry:n jäsenenä olen sitoutunut noudattamaan. Ammattijärjestäjän työn tärkeimmät lähtökohdat ovat asiakkaan etu, auttaminen ja kunnioittaminen, luottamuksellisuus sekä toiminnan avoimuus, rehellisyys ja totuudenmukaisuus.

Kynnys päästää vieras ihminen omaan kotiin on Suomessa yhä korkealla. Perisuomalainen epäluulo ja häpeän tunteet ovat luonnollisia reaktioita. Me koulutetut ammattijärjestäjät kuitenkin palvelemme asiakkaitamme täysin luottamuksellisesti ja meillä on vaitiolovelvollisuus.

Palveluiden ostamisen kulttuuri on Suomessa edelleen melko nuori. Täkäläisenä eetoksena on perinteisesti ollut yksin pärjääminen, eikä apua ole totuttu pyytämään, saati ostamaan, etenkään sellaisiin askareisiin, jotka jokainen pystyisi periaatteessa tekemään itsekin.

Mihin ammattijärjestäjien palveluita tarvitaan?

Useimmiten meidän koulutettujen ammattijärjestäjien asiakkaat tarvitsevat ennen kaikkea objektiivisen ammattilaisen antaman alkusysäyksen tavaroiden läpikäymiselle, jota he ovat saattaneet lykätä vuosikausia, koska eivät ole tienneet, mistä aloittaa. Yllättävän usein asiakkaat myös kaipaavat sitä, että joku antaa heille sananmukaisesti luvan päästää irti tavaroista, jotka he itsekin tietävät tarpeettomiksi.

Ammattilaisen läsnäolo auttaa etenkin erilaisista tarkkaavaisuushäiriöistä kärsiviä, mutta myös muita, olennaiseen keskittymisessä. Käytännössä olemme siis paikalla varmistamassa, että usein raskaaltakin tuntuva urakka todella tulee tehtyä.

Olemme henkisenä tukena, kuuntelemassa tavaroihin liittyviä tarinoita ja antamassa objektiivisia näkökulmia esineisiin, joihin asiakas suhtautuu tunteella. Useimmat asiakkaistani ovat sanoneet, että päätöstenteon tuska helpottaa oleellisesti jo pelkästään sillä, että vierellä on joku ulkopuolinen. Sanaakaan ei välttämättä tarvitse monien tavaroiden kohdalla vaihtaa.

Ammattijärjestäjä: asumisen arjen muutosagentti

Niukkuuden ja ympäristöhaasteiden keskellä paikallisuus, uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntäminen, resurssitehokkuus ja kierrätys ovat nousemassa keskeisiksi toimintamalleiksi. Kiertotaloudesta ja minulle asumisen arjen parissa työskentelevänä palveluyrittäjänä erityisen tärkeästä kuluttaja-cleantechista on puhuttu julkisuudessa viime aikoina paljon.

Kiertotaloudella tarkoitetaan järjestelmää, jossa materiaali kiertää arvonsa säilyttäen tai sitä jopa kasvattaen. Kiertotaloutta on myös se, että omistettavien tavaroiden sijaan hankitaan kiertotalouden periaattein tuotettuja palveluita. Kuluttaja-cleantechilla viitataan tuotteisiin ja palveluihin, joiden avulla ihmiset välttyvät luonnonresurssien haaskaamiselta.

Syömisen, liikkumisen ja asumisen päivittäiset käytännöt ovat tässä avainasemassa. Uusissa, yhä useammin mobiiliteknologian mahdollistamissa toimintamalleissa ihmiset voivat säästää sekä rahaa että ympäristöä esimerkiksi paremmalla energiankäytön hallinnalla tai kierrätyksellä ja tavaroiden jakamisella.

Monet uudet kiertotalousmallit edellyttävät, että ihmiset omaksuvat radikaalisti uudenlaisen toimintatavan. Esteeksi, tai vähintäänkin hidasteeksi, muodostuvat esimerkiksi inhimillinen halu omistaa tavaroita ja tottumusten muuttamisen perustavanlaatuinen vaikeus.

Tietoisuus ympäristöystävällisestä ja kaikin puolin kestävän kehityksen mukaisesta toiminnasta ja kustannussäästöistä ei yksinään riitä kansalaisille motivaattoriksi: kiertotalouden toteuttamisen tulee olla myös helppoa, näppärästi nivottavissa omiin arjen rutiineihin ja kulkureitteihin.

Elämäntyyli, arvot ja asenteet ohjaavat yhä enemmän ihmisten valintoja tuotteiden ja palveluiden käyttäjinä. Entistä useampi suomalainen tulee näinä päivinä siihen tulokseen, ettei kotiin kerätty tavarapaljous tuo mukanaan elämänlaatua, vaan itse asiassa laskee sitä monin erilaisin tavoin.

Aika on meille suomalaisille useimmiten se resurssi, josta arjessa on pulaa. Harvat tulevat itsenäisesti systemaattisesti kohdentaneeksi rajallista aikaansa kodin tavaroiden läpikäymiseen, tarpeettoman karsimiseen, kierrätyskanavien selvittämiseen ja asumisen arjen toimimattomien prosessien uudelleen miettimiseen.

Ongelmatilanteen äärelle yhdessä objektiivisen ammattilaisen kanssa pysähtyminen ja ongelman ratkaisemiseksi kokeilujen kautta luodut käytännöt vievät asioita tehokkaasti eteenpäin. Arkeen juurtuneita tottumuksia on hyvin vaikea muuttaa pelkällä tiedolla. Yhdessä tehden onnistumisen mahdollisuudet moninkertaistuvat.

Alkuperäinen versio tästä tekstistä julkaistiin 19.11.2015 Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen verkkokaupan blogissa.